TÄÄ KAIKKI VOIS OLLA TOISIN

                                                                      - Onneks ei oo

                                                                      - Niinpä

Suklaakahvi maistuu liian vahvalta, ja viereisen pöydän naiset puhuvat kriiseistään kovaäänisesti. Pitkähiuksinen mies järjestelee oliiviöljypurkkeja meidän vieressä. Se mumisee itsekseen jotain englanniksi. Mä palaan mielessäni taas Roomaan, siihen täydelliseen huolettomuuteen ja viinilasien kilinään. Syön tryffelin, joka tuli kaupanpäälliseksi, ja otan hörpyt sun kahvista. Tunnen, kuinka kofeiini virtaa mussa ja mun sydämen lyönnit kiihtyy. Päässäni alkaa soida Lupaan olla sun.

            Ulkona

                    mä ja mun rikkinäinen sateenvarjo

                               Sillalla lukot 

                                        ja musta vesi